9/30/2015

Illat pimenee

sumuatielläjamuutakivaa hirvikamu yössämontapikseliä
Mä en tykkää pimeästä, en sitten yhtään. Mulla tahtoo aina mielikuvitus karata käsistä ja kohta mä pälyilen kaiken maailman huppumiesten, mörköjen varalta, hyi! Näihinkin kuviin voisin helposti kuvitella tumman hahmon kaukaisuuteen, ainakin tovin tuijottamisen jälkeen.

Kuitenkin eräällä automatkalla syrjäisellä metsätiellä näin metsänreunassa hirven. Siinä se napotti ihan muina miehinä, ei korvaakaan loksauttanut, kun löin jarrut pohjaan ja iskin pakin silmään. Se ei hievahtanutkaan, kun kirosin rungossa kiinni ollutta kiinteän polttovälin omaavaa linssiä vaihtaen hätäisesti zoomiputkea paikoilleen. Se ei liikahtanutkaan, kun säädin asetuksia hirveässä kiireessä edes jotenkin kohdilleen. Mutta se pinkaisi juoksuun juuri, kun sain sormeni laukaisimelle. Ehkä seuraavalla kerralla sitten.

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti