8/13/2014

Huolettomia ovat kesäillat

"Sovittaisko vaikka silleen, ettei kesä ole vielä ohi, jookoskookos"
melkobueno kaide kelluvatlehdet kivikko siltavie
Heya! Vettä on satanut nämä viimeiset pari päivää kuin esterin takamuksesta konsanaan, sinne taisivat samalla nämä ihanat lämpöhalvauskelit huuhtoutua mukana. Mutta ei hätä ole tämän näköinen, vielä minä ehdin kesämekon kiskaista niskaan eräänä kauniina iltana, rientää kuvia napsimaan ilman paleltumisvaaraa, huhuh! Samalla näiden kuvien muokkaaminen on tuonut helpotusta sisällä nyhjöttämiseen sateen koputtaessa ikkunaan vaativasti ja ikävään, joka on kohdistunut erityisesti kesään, voi olisi pitänyt tehdä sitä, tätä ja tuota.. Mulla oli kaiken kaikkiaan mukava kesä, vaikken maailmaa valloittanutkaan, syönyt tarpeeksi jäätelöä, uinut jokaisena mahdollisena helteisenä päivänä taikka viettänyt ainuttakaan piknikkiä puistossa, ehkä ensi vuonna sitten.

   Mutta totta tosiaan, ehkä jotkut teistä Nelly.comin innokkaista selailijoista tunnistavat tuon Club ällän mekkosen. Ei sillä, että kuolasin näitä varmaan koko viime talven, tuollainen olisi siis aivan täydellinen, melkeinpä hiiri lipoi jo tilaa nappia alejen aikaan. Vielä, kun kommenteissa luki, että lyhyt malliltaan, innostukseni oli suorastaan maksimaalisessa huipussaan! Yritäpä löytää lyhyenä kadun tallaajana vaikka maksihametta, joka ei ole turvallisuusriski hukuttaen varposet kangasmassaan. Niin tosiaan jäi tilaamatta silloin, mutta oioi, mähän löysin tämän kirpparilta huiman kolmen euron hintaan jo kesäkuussa pääsykokeissa rampatessa, ei pahemmin vain ole blogissa tätä ennen pyörinyt, upsidiisi. Juuri tällaisten ihanuuksien takia on kuitenkin kiva koluta kirppareiden rekkejä!

   Niin ja voi sentään, pienet on ilot, mutta kyllä minun silmääni miellytti lukea aamulla uutinen kuinka postista tulee taas posti, vihdoinkin, ei oikein tuntunut luontevalta sanoa, että haenpas paketin Itellasta eiku. Lisäksi sivistin itseäni tänään elokuvan verran, mun oli siis aivan pakko nähdä tämä kohuttu Tähtiin kirjoittettu virhe -leffa, kun siitä on joka paikassa ollut halloota sen silmiä kostuttavasta vaikutuksesta. Bestis seuraksi, popparit kainaloon ja jännittämään, että onko se nyt niin hyvä kuin kerrotaan. Ja pari tuntia myöhemmin, mulla oli edelleen simmut päässä, herkkua vielä jäljellä, järkytys, miten tämä nyt näin surullinen oli, damn. Mitä mieltä te olitte muutes kyseisestä leffasta, osuiko ja upposiko? Mutta hei, tässäpä taisivat olla höpöttelyt tältä erää, nähdään taas pian! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

2 kommenttia :